Onko etäluettava vesimittari pakollinen taloyhtiössä?

Kokosimme tähän, mitä laki vaatii, ketä se koskee ja mitä hallituksen kannattaa huomioida ennen putkiremonttia.

Mitä laki vaatii

Laki tuli voimaan 23.11.2020, ja se perustuu EU:n energiatehokkuusdirektiiviin. Säännökset ovat asunto-osakeyhtiölain 3 luvun 4 a §:ssä, vuokralain 27 a §:ssä ja ympäristöministeriön asetuksen 1047/2017 10 §:ssä. Ne asettavat kolme vaatimusta:

1. Etäluettavat mittarit: jokaiseen asuntoon asennetaan etäluettava mittari kylmälle ja lämpimälle vedelle.
2. Laskutus kulutuksen mukaan: asukkaan vesimaksu perustuu mitattuun kulutukseen. Laki menee tässä yhtiöjärjestyksen edelle.
3. Kulutustieto asukkaalle: osakkaille ja vuokralaisille on toimitettava tiedot veden kulutuksesta kuukausittain, kylmä ja lämmin vesi eriteltyinä (valtioneuvoston asetus 254/2021). Vuokranantaja ei saa periä tiedoista erillistä maksua. Asukkaalle avattu etälukupalvelu riittää.

Mittareita vaadittiin jo aiemmin, uudiskohteissa vuodesta 2011 ja putkiremonteissa vuodesta 2013. Niiden lukemia ei kuitenkaan tarvinnut käyttää laskutukseen, ja moni taloyhtiö asensi mittarit ottamatta niitä käyttöön. Vuoden 2020 laki muutti tämän.

Ketä vaatimus koskee

Ratkaisevaa on, milloin rakennus- tai rakentamislupaa haettiin. Jos uudisrakennuksen tai vesijohtojen uusimisen lupaa on haettu 23.11.2020 tai sen jälkeen, etäluettavat mittarit ja kulutuksen mukainen laskutus ovat pakollisia.

Vanhoja taloja ei siis velvoiteta asentamaan mittareita erikseen. Vaatimus tulee vastaan luontevasti putkiremontin yhteydessä.

Laki ei myöskään velvoita muuttamaan jo asennettuja huoneistokohtaisia vesimittareita etäluettaviksi. Hallituksen esityksen (HE 104/2020) mukaan se olisi ollut Suomessa kustannustehotonta.

Uutta 1.10.2026: kun vesimittari vikaantuu

Asunto-osakeyhtiölakiin tuli 1.10.2026 täsmennys (laki 535/2026). Jos huoneiston vesimittari vikaantuu, vesimaksu peritään kyseiseltä huoneistolta väliaikaisesti luotettavasti arvioidun kulutuksen perusteella.

Arvio on tarkoitettu vain väliaikaiseksi. Hallituksen esityksen (HE 34/2026) mukaan taloyhtiön on ryhdyttävä viipymättä toimiin mittarin korjaamiseksi tai uusimiseksi. Samalla keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden mahdollisuus poiketa yhtiöjärjestyksellä vesikustannusten jakoa koskevasta pykälästä poistui. Muutos koskee kiinteistöosakeyhtiöitä, joissa vesimittarit asennetaan 1.10.2026 tai myöhemmin haetun luvan perusteella.

Etäluettavassa järjestelmässä vikaantunut mittari huomataan yleensä nopeasti, kun lukemat lakkaavat tulemasta tai muuttuvat epäuskottaviksi. Silloin arviolla laskutettava jakso jää lyhyeksi.

Mitä hallituksen kannattaa huomioida putkiremontissa

Vesimittarit kannattaa valita samalla huolella kuin putket, koska taloyhtiö vastaa laskutuksesta mittareiden käyttöiän ajan. Tukesin mukaan vastuu laskutuskäytössä olevista vesimittareista on laskuttajalla eli taloyhtiöllä, eikä vastuu riipu siitä, kuka mittarin omistaa tai kuka laskut käytännössä lähettää. Taloyhtiön on varmistettava, että mittarit toimivat luotettavasti ja täyttävät mittauslaitelain vaatimukset.

Nämä asiat kannattaa ratkaista jo hankesuunnitteluvaiheessa:

• Mittareiden laatu: halvimmat mittarit eivät aina ole luotettavia. Virheellinen mittari tarkoittaa virheellistä vesilaskua. Laskutuskäytössä olevassa mittarissa on aina oltava näyttö, koska etäluenta ei Tukesin mukaan korvaa sitä.
• Tiedonsiirto: langallinen M-Bus vai langaton WM-Bus tai LoRaWAN. Valinta vaikuttaa kaapelointiin ja siihen, voiko mittareita lisätä myöhemmin.
• Käyttöönotto: sovi, kuka aloittaa laskutuksen ja milloin. Yleinen ongelma on, että mittarit asennetaan mutta niitä ei koskaan oteta laskutuskäyttöön.
• Kulutustieto asukkaille: valitse palvelu, josta asukas näkee oman kulutuksensa kuukausittain.
• Ylläpito: sovi, kuka seuraa mittareiden toimintaa ja vaihtaa ne käyttöikänsä lopussa. Tukesin mukaan mekaaninen mittari kestää tyypillisesti noin 10 vuotta, joten mittarit kuuluvat kunnossapitosuunnitelmaan.

Kiinteistöliiton mukaan yhtiöjärjestystä ei tarvitse päivittää pelkän vesimittariasian takia, koska laki menee sen edelle.

Paljonko kulutuksen mukainen laskutus säästää

Kun asukas maksaa omasta kulutuksestaan, vettä kuluu selvästi vähemmän. Säästön suuruus vaihtelee kohteittain:

Asuntosijoitusyhtiö Avara siirtyi kulutusperusteiseen vesilaskutukseen neljän kohteen pilotilla ja laajensi sen noin 60 kiinteistöön. Asukkaat näkevät kulutuksensa reaaliajassa Avaran OmaAvara-palvelussa.

”Jo ensimmäisen vesilaskun jälkeen alkoi hyvin nopeasti näkymään merkittävää laskua vedenkulutuksessa. Voidaan lopettaa keskustelu siitä, että minä maksan naapurin vedet.”

Lue Avaran koko asiakastarina →

Lämmin vesi on säästön tärkein osa, koska sen lämmittäminen maksaa enemmän kuin itse vesi. Hygienian hoito, josta suurin osa on suihkua, vie noin 43 % kotitalouden vedenkulutuksesta (Työtehoseura 2020). Yhden hengen päivittäinen 15 minuutin suihku (12 l/min) maksaa noin 450 euroa vuodessa ja 5 minuutin suihku noin 150 euroa (vesi 3,4 €/m³, veden lämmitys noin 30 °C, energia 10 snt/kWh).

← Kaikki artikkelit