Etäluettava vesimittari taloyhtiöön: M-Bus, WM-Bus vai LoRaWAN?

Näin etäluenta toimii

Etäluettavassa järjestelmässä lukema kulkee neljän vaiheen kautta. Tiedonsiirtotapa ratkaisee vain ensimmäisen välin, eli miten mittari ja keräin puhuvat keskenään.

1. Mittari mittaa kylmän ja lämpimän veden kulutuksen asunnossa.
2. Keräin tai keskusyksikkö vastaanottaa lukemat joko kaapelia pitkin (M-Bus) tai radiolla (WM-Bus, LoRaWAN).
3. Pilvipalvelu tallentaa lukemat ja näyttää ne taloyhtiölle ja asukkaille.
4. Laskutus tehdään mitatun kulutuksen perusteella, ja poikkeava kulutus, kuten vuoto, näkyy hälytyksenä.

Mittaustekniikka ja tiedonsiirto ovat eri asioita

Vesimittaria valitessa kannattaa erottaa kaksi kysymystä: miten mittari mittaa veden ja miten lukema siirtyy eteenpäin. Mekaaninen mittari mittaa siipipyörällä, ultraäänimittari äänen kulkuajalla ilman liikkuvia osia. Kumpi tahansa voi olla etäluettava.

• Mekaaninen mittari on tuttua ja koeteltua siipipyörätekniikkaa. Tukesin mukaan mekaanisen vesimittarin käyttöikä on tyypillisesti noin 10 vuotta, ja siihen vaikuttavat putkiston kunto ja veden laatu. ClimaPrin mekaaninen SMART C+ -mittari liitetään etäluentaan M-Bus-väylällä tai langattomasti.
• Ultraäänimittarissa ei ole kuluvia liikkuvia osia, ja se mittaa myös hyvin pienet virtaamat. ClimaPrin langaton ultraäänimittari rekisteröi virtauksen jo 0,75 l/h:sta alkaen (käynnistysvirtaama), mikä auttaa havaitsemaan tihkuvat vuodot, kuten vuotavan WC-istuimen.
• Pelkästään paikan päällä luettava mittari ei täytä etäluentavaatimusta, eikä myöskään paikan päältä radiolla luettava (walk-by) ratkaisu. Vaatimus koskee uudiskohteita ja putkiremontteja, joiden lupaa on haettu 23.11.2020 tai myöhemmin.

Vertailu: M-Bus, WM-Bus ja LoRaWAN

Kantavuusero perustuu radioyhteyden linkkibudjettiin. Vertailututkimuksessa LoRaWANin suurin sallittu kytkentävaimennus oli hitaimmalla tiedonsiirtonopeudella noin 148 dB, kun 868 MHz:n WM-Busilla (S- ja T-moodit) se oli noin 120 dB. Käytännössä suurempi linkkibudjetti tarkoittaa, että signaali kestää enemmän esteitä, kuten betoniseiniä ja välipohjia.

Milloin valita mikäkin

M-Bus, kun kaapelit voidaan vetää. Putkiremontissa ja uudisrakentamisessa kaapelointi tehdään samalla, joten langallinen yhteys on luonteva ja varma valinta. Lukemat kulkevat kaapelia pitkin ilman radiokatveita. ClimaPrin keskusyksikön kapasiteetti riippuu mallista.

WM-Bus, kun kaapelointi on hankalaa. Langaton mittari lähettää lukemansa rakennuksessa olevalle keräimelle, joten asuntoihin ei tarvitse vetää kaapeleita. Kantavuus on lyhyempi kuin LoRaWANissa, joten isommissa kohteissa voidaan tarvita toistimia.

LoRaWAN, kun kohde on laaja tai radio-olosuhteet vaikeat. Pidempi kantavuus ja automaattinen tiedonsiirtonopeuden säätö sopivat kohteisiin, joissa on useita rakennuksia tai paksuja betonirakenteita.

Langattomassa ratkaisussa kuuluvuus kannattaa varmistaa kohteessa jo suunnitteluvaiheessa. Tukiasemien ja keräimien sijainti ratkaisee, saadaanko jokaisen asunnon lukema luotettavasti.

Asennus ja käyttöönotto vaiheittain

1. Kartoitus: selvitetään rakennusten, asuntojen ja nousulinjojen määrä, mittaripaikat sekä se, onko putkiremontti tulossa.
2. Suunnittelu: LVI-suunnittelija määrittelee mittarit ja tiedonsiirron. Langallisessa ratkaisussa mitoitetaan väylä ja keskus, langattomassa varmistetaan kuuluvuus.
3. Asennus: LVI-urakoitsija asentaa mittarit valmistajan ohjeen mukaan ja jättää tarvittavat suorat putko-osuudet.
4. Käyttöönotto: mittarit liitetään keskukseen tai tukiasemaan, lukemat tarkistetaan mittarien näytöistä ja asunnot nimetään pilvipalveluun.
5. Seuranta ja laskutus: lukemat tulevat automaattisesti, laskutusaineisto syntyy mitatusta kulutuksesta ja poikkeava kulutus näkyy hälytyksenä.

Mitä jokaisessa mittarissa pitää olla

Tiedonsiirtotavasta riippumatta laskutuskäytössä olevan vesimittarin on täytettävä samat vaatimukset.

• Näyttö: Tukesin mukaan mittarissa on aina oltava kuluttajalle tarkoitettu näyttö. Etäluenta ei korvaa sitä, koska näytön lukema on viime kädessä laskutuksen peruste.
• Mittauslaitelain vaatimukset: mittarin on sovelluttava käyttöpaikkaansa ja lämpötila-alueeseensa.
• Oikea asennus: mittari asennetaan valmistajan ohjeen mukaan, ja sille jätetään tarvittavat suorat putko-osuudet.
• Käyttöikä suunnitelmaan: mittarit ja niiden paristot kuuluvat taloyhtiön kunnossapitosuunnitelmaan.

Tarkistuslista ennen tarjouspyyntöä

Kun nämä asiat on selvitetty, tarjoukset ovat vertailukelpoisia ja toimitus sujuu ilman yllätyksiä.

• Kohteen tiedot: rakennusten, asuntojen ja nousulinjojen määrä sekä mittarien määrä asuntoa kohden. Kylmä ja lämmin vesi mitataan erikseen.
• Remontin aikataulu ja lupa: jos putkiremontin lupaa on haettu tai haetaan 23.11.2020 tai myöhemmin, etäluettavat mittarit ja kulutukseen perustuva laskutus ovat pakollisia.
• Tiedonsiirtotapa: voidaanko kaapelit vetää remontin yhteydessä, vai tarvitaanko langaton ratkaisu? Langattomassa ratkaisussa kuuluvuus kannattaa kartoittaa kohteessa.
• Mittarien vaatimukset: MID-hyväksyntä eli CE- ja M-merkintä, näyttö, lämpötila-alue ja pariston käyttöikä.
• Tiedot ja hälytykset: miten asukas näkee oman kulutuksensa ja miten vuotohälytykset tulevat isännöinnille.
• Laskutus: miten lukemat siirtyvät isännöinnin laskutukseen ja missä muodossa.
• Standardit: avoimet standardit ja spesifikaatiot, kuten M-Bus ja WM-Bus (EN 13757) sekä LoRaWAN, helpottavat laajentamista ja mittarien vaihtamista myöhemmin.
• Ylläpito: takuu, tuki ja se, kuka vastaa mittarien ja paristojen vaihdosta.

← Kaikki artikkelit